Mehiläisvahaliinat

(Postaus vuodelta 2021, jonka siirsin toisesta blogistani)

Aina silloin tällöin täytyy jotain näprätä. Jotkut unelmat odottavat kauamman kuin toiset. 

Joitain kuukausia sitten sain viimein tilattua itselleni mehiläisvahaa. Olen sitä suunnitelmiini tarvinnut jo kauan..

Alkoi vahan raastaminen. Käytäntö todisti että isommalla raastimella oli homma helpompi tehdä, vaikka pienemmällä siitä tuli seuraavaan vaiheeseen parempaa.

Raastamisen jälkeen oli aika kaivaa esiin ohuet kangasliinat, jotka olin jo vuosi sitten leikannut ja saumuroinut reunoista tätä varten.

Tarvitsin myös silitysrautaa ja -lautaa sekä leivinpaperia. 

Leivinpaperi alle, kangaspala päälle, mehiläisvahaa tasaisesti joka puolelle ja toinen paperi kaiken päälle. Silitysraudalla vahan sulatus, tarvittaessa vahan lisäystä ja tadaa, valmista tuli! Vahaa voi lisätä, mikäli sitä ei sulaessa leviä riittävästi joka puolelle. Jos sulaa vahaa tarttuu silitysrautaan, saat sen pois silittämällä raudalla puhtaaseen kangastilkkuun.

Nyt meillä on ollut käytössä jo jonkin tovin kelmun korvikkeita eli mehiläisvahaliinoja. Ja luonto kiittää.

Voit käyttää liinoja, kuten kelmuakin olet käyttänyt.

• Jäähdytä aina ruoka, minkä päälle liinan laitat.
• Lämmitä käsillä liinaa astian reunoja vasten jolloin liina muotoutuu tiiviisti astian päälle.
• Puhdista liinat lämpimällä saippuavedellä. Liian kuuma vesi sulattaa liinasta vahan pois.
• Ajan kanssa vaha kuluu liinasta, joten voit lisätä sitä liinaan myöhemmin lisää.
• Parhaiten liinana toimii vanha ja ohut puuvilla kangas. Aina kuitenkin jo useampaan kertaan pesty kangas, jotta mahdolliset kemikaalit ovat poistuneet kankaasta. Älä käytä pesussa huuhteluaineita.